Viikko kulunut melko rattoisasti. Koska äiti lähti taas etelänmatkalle ja valitettavasti veljeni ei saanut keskiviikkona autoa joten jälleen Paavon ohjatut treenit lykkääntyivät tuonnemmaksi. Ehkä ensiviikolla veljen kyydillä?
Olen nyt yrittänyt korvata menetyttäjä ohjattuja käymällä sitten kentällä itsenäisesti.
Ensinmäisen kerran käytiin tiistaina. Tuolloin harjotus kohdistui puomiin. Ei hajuakaan alastuloista. Ne, mitkä kerkesin viereen mennä kyttämään onnistuivat, mutta takaapäin katsoessa näyttivät melko randomeilta. Lopuksi otin sitten pituuden kepit puomille ja idea tajuttiin välittömästi.
Otin myös ihan vain verkkokeppejä, niin että ennen keppejä oli kaksi hyppyä. Paavolla kun välillä on ongelmana jarruttaa oikeaan väliin. Nyt väli löytyi joka kerta, ensimmäistä kertaa lukuunottamatta, sulavasti.
Torstaina matkasimme aamulla kentälle ja noh. Menihän ne koiran osalta ihan hyvin, minä yritin tasapainotella jäisellä maastolla ja ohajata samalla oikeaan päähän putkeen edes jotenkin. Kenttä oli siis mitä mielenkiintoisimmassa kunnossa. Joko se oli jäässä tai aivan vellinä. Koira eteni kentällä ohjaaja sulavammin, on kai se myönnettävä.
Ja tänään sitten vielä kävimme tekemässä hyvinhyvin ahtaan kierrätys hyppyradan, kun en kerta Elviksenkään kanssa treeneihin pääse. Toimi vähän joka suunnalta, joten lopuksi vielä tavallisia keppejä ja kerran puomi läpi onnistuneesti.
Ehkä viikonlopun suunnitelmiin voisi kuulua lisää agilitya ja trimmausta. Tai sitten vain löhöilyä ja jakkaran kierrätystä.
Jakkaran kiertäminen onkin itse asiassa Paavon lempipuuhia. Sen herra todisti viimeistään tänään. Aamulla riehuttuamme aluksi lattialla Paavo mönki ohimennen sänkyni alle ja löysi sieltä jotain vinkuvaa. Vinkuva kapistus oli Matti, joka on ollut hukassa minulta ainakin viikon. Paavo menikin hyvin määrätietoisesti tuohon eteiseen/aulaan/yhteistilaan, jossa aina jakkaraa kierrellään. Voitte vain arvata millainen hännän heilutus alkoi, kun raahasin keittiöstä jakkaran. Olin tainnut ymmärtää oikein herran hienovaraisen vinkin.
Paavosta on tullutkin aika taitava jakkaran kiertäjä ja pikku hiljaa herra näköjään tajuaa soveltaa taitojaa agiradalla. Ainakin tämän päiväisen radan perusteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti