Oltiin eilen vain ja ainoastaan Elviksen kanssa agissa ja päivän teemana oli kauko-ohjaus.
Ja Elvari kyllä osaa yllättää. Tai sitten minun olisi pikku hiljaa aika todeta, että tässähän ollaan harrastettu agia viisi vuotta, joten ehkä se koira ei tarvitse aina kädestä kiinni pitäen- ohjausta?
Pätkät koostuivat yksinkertaisista viidestä esteestä ja putkesta.
Joka pätkän ensimmäisen kerran tehtyämme kouluttaja totesi, että olisin voinut olla saattelematta ihan niinkään pitkälle ja niinpä toisilla kerroilla sitten tesmailtiin pojan rajoja. Suoraan irtoamisella ei löytynytkään rajoja, kunhan "eteen" käsky kävi ja ohjaus putkeen oikeaan aikaan. Sain siis miltei seistä paikoillaan (alussa pari askelta, jotta koira tajusi lähteä liikkeelle).
Mutta kun piti hieman kääntyä jollekin hypylle niin siinä piti jo pari pikku askelta ottaa, mutta koira kyllä luki upeasti kroppaani ja oli vain aaws. Niin ja se vauhti ja into. Oli se vain upea.
Pitänee joskus keväällä tesmailla samoja harjoituksia Paavon kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti