herätän sinut unestasi ja onnea toivotan
lailla perhosen leijailen korvaasi kuiskaamaan
sanat kaikkein kauneimmat jotka suinkin vain osaan
Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en,
suukko poskellesi olkoon sellainen
Niin se aika vaan kuluu, sillä tänään Elvis täyttää huikeat 6vuotta! Siis kuusi vuotta!
Kuuteen vuoteen mahtuu kyllä hurjasti kokemuksia ja tapahtumia, vaikkakin koiranetin mukaan aika agility painoitteista meidän elämä tuntuu olevan, enkä kyllä kiellä asiaa. Päinvastoin. Olen ylpeä saavutuksistamme :D.
Kenties kun huomenna palaamme Paavon kanssa täältä Espoosta Kuopioon voisin melkein jotain lahjan tapaista käydä ostamassa ja synttärikakunkin väsätä. Äiti rapsuttanee tänään Ellua minunkin puolesta.
Me olemme Paavon kanssa olleet viettämässä uuttavuotta täällä etelässä, siis Espoossa, ja tänään eksyimme mätsäreihin. En oikein tiedä mikä älynväläys sinne meneminenkin oli, sillä pari postausta sitten taisin kehaista kiertäväni sisänäyttelyt mahdollisimman kaukaa ellen koe sitä aivan välttämättömäksi.
Halli oli pieni, tai ainakin niin pieni, että osallistujia oli aivan liikaa.
Kuva kertonee fiiliksistäni vähän enemmän. Vannoinkin, etten koskaanikinämilloinkaan mene sisällä järjestäviin mätsäreihin, mutta samalla haaveilen meneväni loppiaisena Kuopiossa järjestettäviin mätseihin, joita tuskin pidetään ulkona.
Niin ja tämän päivän saldo oli sininen nauha. Pari kisassa voittajaksi selviytyi walesinarttu, joka oli Paavosta aivan mahdottoman ihana tapaus, kuten kaikki muutkin lähettyville tulleet koirat. Juokseminen siis onnistui hyvin, mutta noh... pysähtyminen ilman törmäystä oli sula mahdottomuus :D Sinisten kisassa seisominen alkoi jo pientä miestä tympiä ja minäkin olin valmis lähtemään kehästä niin pian kuin mahdollista. Oikeastaan koko hallista lähteminen tuntui oikein houkuttelevalta idealta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti