-Hemuli-
Olipa taas treenit. Tarkennettuna viimeiset treenit ennen huomisia kisoja.
Tänään oli taas sellainen päivä, että ne kaikki varmat, ne kohdat, joita ollaan Elviksen kanssa hinkattu ja hinkattu ja hinkattu aina ja paljon eivät ottaneet onnistuakseen [paitsi vikalla radalla] ja sitten taas mm. puomin alastulo juoksarina onnistui sitten joka kerta aivan täydellisesti.
Rata ei ollut mitenkään haastava, mutta ideana olikin tehdä muutamaan eri kohtaa muuta erilainen variaatio. Siis radan lukutaitoa.
Elvis oli päättänyt, että helvettiäkös juoksusuoran jälkeen mitään kääntyä tarvitse. Vastakkaiset kädet sivuutettiin tyynesti ja jo lähes edellisellä esteellä alkanut ennakoiva käännökseni meni myös ohi korvien.
Sokerina pohjalla, kepit olivat sellainen ihmetys, että eihän nyt keppejä tarvitse kokonaan mennä. En saanut senttiäkään edistää ja kepeille vienti oli tuskaa, sillä se kääntyminen kädelle ei vaan ollut Elviksen mieleen.
Kun hikattiin ja kokeiltiin eri tapoja alkoi pikkuinen, lutuinen ja ylisupermegamahti Elvarikin löytymään. Vikalle radalle ennakoidessani [ylikorostuneen ajoissa...] onnistuin kääntämään Elviksen pois esteeltä. Elvari jarrutti täydestä vauhdista ja teki juuri niin kuin ohjattiin. Kouluttajammekin nauroi, että taisin vaihtaa koiran jossain välissä. No, kun Elvis oli vihdoin kuulolla en joutunut niin hirveästi ennakoimaan ja silti tuli siivekkeitä nuolevat käännökset. Kepeille sitten kuitenkin jatkoin tiukkaa haltuunottoa [juoksusuoran jälkeen hyvin tiukka mutka] ja koira teki tyylikkään neljän tassun pysähdyksen. Aloitettiin jostain keskeltä tehtiin suora ja kepitettiin. Edistystä en yrittänytkään, Elvis oli tehnyt selväksi, että tänään juokseminen meni kaiken edelle.
Niin ja puomin juoksarit onnistuivat joka kerta.
Näillä eväillä lähdetään huomisiin kisoihin. Jotenkin kuitenkin on vain tunne, että ei ehkä sama vauhti yllä huomisiin kisoihin, mutta saas nähdä. Ehkä Elvari yllättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti