Varmaan blogin ennätys: kaksi postausta ilman agipäivittelyä! Asia täytyy heti korjata.
Arvasitte oikein, olimme Paavon kanssa hieman agilitaamassa ja treenin idea oli irtoaminen. Rata oli siis täynnä leikkoja ja sylkkäreitä ja... Syystä tai toisesta teimme radan ensimmäisellä kerralla puhtaasti läpi, vaikka olinkin käynyt radalla tasan kerran juoksemassa ja katsomassa mistä seuraavat numerot löytää ja mitenpäin.... Saavuin siis treeneihin hieman myöhässä venähtäneen teoriatunnin jälkeen. Hieman huolimaton tutustuminen näkyi vain huiskimisena ja tuntui välillä, että Paavo vain tuurilla arpoi sen oikean esteen oikeinpäin, mutta tiedä sitten. Pitäisi se video olla paikalla.
Aan juoksarit sanoivat vähän tökstöks, sillä aalta piti ohjata koira sivuun. Ja nyt kun en pariin perjantaihin pääse Elviksen treeneihin ylimääräisiä juoksuharjoituksia tekemään ja kisat alkaisivat kutsua... Kysymys kuuluu tuhotako koko homma jo heti alkuun vai lykätäkö yhä vain kisoja? Vähän ne kisat tosin houkuttaisi [jokainen voi itse katsoa tuosta sivusta meidän suunnitelmat] ja kyllä se koira ne kontaktit menee kun ne kunnolla ohjaa. Tiedä nyt sitten.
Ensimmäinen harjoitus lopetettiin kouluttajan kommenttiin "ihan olette kolmosluokantasoisia..." Se ykkösluokka onkin se vaikein.
Loppuun tehtiin juoksusuoraharjoitusta. Eli kolme hyppyä ja putki/ putki ja kolme hyppyä. Siinäpä saivat muut ihastella Paavon esteiden lukutaitoa. Ohjaajalla oli kova työ, kun piti toisella kerralla vain seistä lähdössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti