21.4.2010

Katu päättyy aurinkoon, juoksen sokeana loppumatkan



Viimeiset keskiviikontreenit ovat ohi ja oli haikeaa huomata kesän ryhmäjaossa, etten saanut Leaa kouluttajakseni. Ehkä aktivoidun ja yritän järkkäillä privaattikoulutusta Lealta.

Tänään ideana oli irtoaminen sivulta. Tämä on ollut Paavolle hieman hankalaa aina, mutta lopulta hieman hankala alku saatiin luistamaan. Ja alkuhan oli kolme hyppyä ei ihan suorassa, mutta melkein, linjassa ja sitten 180astetta kepeille. Ohjaaja oli ohjaamassa valmiiksi keppien toisella puolella ja koiran piti itsenäisesti suorittaa kolme ensimmäistä estettä. Erityisesti tuo kolmas hyppy, joka poikkesi linjasta niin, että sinne piti tehdä selvä tyrkkäys kaukaakin ohjatessa, tuotti hahmottamisongelmia, mutta kun homma lähti luistamaa ja Paavo tajusi idean niin ongelmaa ei enää ollut.
Minä olin ylpeäylpeä Paavon juoksareista, se juoksi kontaktit läpi joka kerta, mutta kouluttaja, joka on läpi talven yrittänyt löytää Paavolle ja minulle parhaat mahdolliset opetusmetodit kaikille esteille, oli miettinyt pari viikkoa juoksareitamme ja toivoi hartaasti, että näissä alemmissa luokissa pysyisin pysäyttämisessä. Testasin sitten kouluttajan iloksi stopit ja Pullanen muisti hyvin, mitä todella tiukasti ja lujaan rääkäisty Ota-käsky meinaa. Älkää luulko. Vasta kun olen koko kesän itsenäisesti saanut tahkottua juoksareita ja jos sittenkin totean, että Paavo loikkii kontakteja runsaasti enemmän kuin pysähtyessä niin sitten voin ehkä palailla pysäytyksiin. Voin nimittäin sanoa, etten millään kisoissa kuitenkaan malta pysäyttää koiraa kontakteille ja minusta on suorastaan epäreilua koiraa kohtaan, jos sitten radan jälkeen voivotellaan ja laitetaan koiran sikailuksi, kun se ei kisoissa kontakteja yks kaks läpi juoksekaan vaan loikkii merkityt alueet iloisesti.

Toisessa radassa harjoitelta kikkakolmonen oli keppien jälkeen twisti. Kun homma onnistui, Mie ja Pulla saatiin sitten testata keppien vieressä olevan juoksusuoran ohjausta niin, että olin keppien toisella puolella -> en joutunut twistaamaan, kun olin jo sopivalla paikalla seuraavalle esteelle.
Hauskaa oli ja perjantain jälkeen alkaakin kevään treenit ja Paavon kanssa treenaillaan maanantaisin ja Elmarin jätin nyt vain minun käsiini. Maanantaintreeneissä katselin muita ryhmäläisiäni ja millä todennäköisyydellä pari postausta sitten mainitsemani krommin omistaja onkaan päässyt kanssani samaan ryhmään?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti