Voisin kiteyttää treenit yhteen lauseeseen: Paavo oli upea.
Rata ei siis mikään vaikea ollut, mutta tyytyväinen olin, kun alusta loppuun tehtiin kerralla läpi :D.
Aalta neloselle piti tehdä poispäin kääntyminen tai kuten kouluttajamme asiaa nimitti vippaaminen. Tai oikeastaan vippausniisto. Minulta jäi niisto-osa heikoksi kun juoksin jo koiran edellä putkelle päin. Toimi se niinkin.
6-9 tehtiin perjätöillä. Siis koira kierrätettiin takaa ja sitten persjättö. Olivat muuten toimivat, vaikka edelleenkin pidän sormia ristissä ja mieleni tekisi sulkea silmätkin, kun jätän koiraa selän taakse. Kepeillä piti mennä keppien vasemmalle puolelle ja 16-19 tehtiin valssaamalla. Siis sillä tutulla ja turvallisella tyylillä.
Paavo oli kyllä megahieno.
Toisella kierroksella jäin sitten 6-9 kohdassa varmistelemaan liikaa, jolloin koira kaatoi kaikki kolme estettä ja muutenkin rähinä oli herkässä jos liian lähelle menin koiraa ohjaamaan. Tilaatilaatilaa. Täytyy muistaa antaa tilaa herran isolle egolle.
Mutta oli se hieno. Johtui varmaa uudesta pannasta ja remmistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti