30.8.2009

Päivät on kuin perhoset, liihottavat ohitse.

-Tulevaisuus on myöhemmin,
Eilispäivän jo unohdin.-


Viikon päivitykset.
Kiitos lähestyvän syksyn ja pidentyvän pimeyden en ole juurikaan enää kerinnyt käydä kentällä agilitytreenaamassa ja perjantai, jolloin olisi ollut mahdollista keritä valoisaan aikaan kentälle, meni taiteiden juhlassa. Käytiin me tiistaina pikatreenaamassa. Muutaman kerran kepit [verkoilla ja kuudella kepillä] sekä keinua ja keinua ja keinua. Se niitä tötsiä. Olin sen verta fiksu ja otin maton mukaan, jotta saisin kaksi eri pintaa.
Muuten ollaan otettu lunkisti. Lähinnä metsässä etsitty uusia kivoja reittejä ja siellä sitten jotain tokonkaltaista säätämistä.

Lauantaina saavuin Varkauteen hoitamaan Elmeriä(kin). Pienimies näytti varmaan ensimmäisen kerran elämässään suuttumuksensa minua kohtaa. Häntä toki heilui, kun saavuin pelastamaan pikkuisen yksinäisyydeltä, mutta se tavallinen riehuminen hyppiminen ja se jokin puuttui herran olemuksesta. Päivän kuluessa ja viimeistän yön yli alkoi Elviskin olla taas Elvis ja sain nauttia pikku spanielin huomiosta ja huomion kerjäämisestä koko sunnuntain. Toki omaan ohjelmaani kuului 7vk vanhojen suomenajokoiranpentujen töllistely ja kylläpä ne olivat vielä pieniä. Minun muistikuvissani Eetu oli kyllä paljon kookkaampi tuon ikäisenä. Toki on huomattava, että viime kertaisesta ajokinpennun näkemisestä on kulunut reilu 11vuotta...
Elviksen kanssa opeteltiin uuden tempun alkeet. Ja lisäksi ensiviikonloppuna olisi tarkoitus mennä ihan ohjattuihin treeneihin ainakin Paavon kanssa. Elvis pääsee aginäytökseen.

Siinä lyhykäisyydessään koirien kuulumiset. Ei siis mitään ihmeellistä. Kuvia oli tarkoitus laitella, mutta piuha on taas vaihteeksi kateissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti