Maito tuore lämpöinen hyväks olla voisi.
Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi.
Mistä tunnistat kun koirasi on kipeä?
Kenties kuivasta turkista?
Rimojen roiskimisesta?
Vauhdin hyytymisestä joka tilanteessa?
Liikkumisen ilon puuttumisesta?
Ehkä ei niin sosiaalinen?
Tassujen nuolemisesta?
No näistä voisi jo joku tunnistaa...
Vai ehkä viimeistään siinä vaiheessa, kun lenkeillä riuhdotaan kotiin päin`, jalat ovat kropan alla, koira ei tule vastaan kotona, lenkeillä jäädään nuolemaan takareisiä, kotona nuollaan jakuvasti kaikkia tassuja ja autoon ei hypätä ainakaan mielellään? Kyllä minäkin tajusin asian tässä vaiheessa.
peitteheksi toinenkin kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
itse käymme uinumaan hänen vierellensä.
Varasin hierojan taas Paavolle ja äsken koira hierottiin. Mitään hirvittävän pahoja jumeja ei löytynyt, mutta takaosasta löytyi silti jälleen jumeja. Lantio/ristiselkää hierottaessa Paavo erityisesti reagoi, mutta jälleen oikealta puolelta löytyi myös pari muuta jumia.
Hieroja suositteli lisäravintoa nivelille ja sitä toivottavasti saadaan pian (kyseiseltä hierojalta tilasin...) lisäksi olen yrittänyt tämän viikon ajan uittaa Paavoa niin paljon kuin mahdollista ja uintisuoritusten jälkeen piimää naamaan.
Paavon turkkihan on kuivunut tässä pikku hiljaa, vaikka kuinka olen öljyä tunkenut koirien ruokiin entiseen malliin. Sen jälkeen kun Paavo pamautti takaosansa ensimmäisen kerran, ei vauhdista ole ollut tietoakaan, rimoja on alettua roiskia radalla ja mitä näitä nyt on ollut. On varmaan ihan oikeutettua, että saan ihan pikkasen soimata itseäni, että olisihan nuo kivut pitänyt tajuta aikaisemmin. Joku kello jossakin olis saanut edes pienesti kilahtaa, mielellään toki yhtä ärsyttävällä äänellä kuin herätyskelloni aamulla. Mutta ei, se on ohimenevää... kunto on huono... uiminen kuivattaa... helle hidastaa... syitä löytyy vaikka millä.
Noh, nyt ovat jumit poissa. Tarkkaillaan tilannetta pari päivää ja jos homma alkaa näyttää hyvältä niin sitten ei tarvitse mennä lekurille, mutta... Tarkkailen _hyvin_ intensiivisesti tilannetta. Ilman tekosyitä ja selityksiä.
Vanhuus ei tule yksinään. Kai se on todettava.
kunnes koittaa aamunkoi, hän ei meitä heitä.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Nalle-raukan kuntohon aamuksi jo saamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti