25.2.2012

Miksi olla hankala, kun samalla vaivalla voi olla täysin mahdoton

Juppelis. Näyttelyt korkattu pyrrin osalta ja itseasiassa homma sujui yllättävän hyvin.
a) kun ilmoitin pyrrin näyttelyihin ja oli aikaa harjoitella jopa kuukausi kehäjuttuja. Kun sain kirjeen näyttelyistä olisi aikaa ollut jopa viikko ehkä vähän reilu. Kun aloin treenaamaan oli iltoja jäljellä kolme.
b) kun joku vieras viimeksi on hiplannut pyrrin hampaita niin. Ell eivät ole kivoja.
c) pikku pörriänen ei ole isoissa tapahtumissa käynyt sitten ihan pikkupentuvaiheen jälkeen joten...
Siinäpä projektia.

Ja miten meni?
Noh kehää odotellessa laitoin ihmiset tutkimaan Egon hampaat _> ei ongelmia.
Kehän vieressä katseltiin mites sitä seisottiin niin, että häntä pysyis alhaalla -> ei ongelmia.
Juokseminen vähän niin ja näin, mutta paremmin kuin oletin.
Ja mikä parasta, Ego käyttäytyi. Okei kun katsoi kahta muuta rodun edustajaa, jotka nukkuivat ja tsiikailivat ympäristöä rauhallisin mielin, niin melkoisen paljon vilkkaampi tää mun otus oli. Ja kun katsoi sitten ulkonäköä niin jopa junnunarttu näytti Egoa kehittyneemmältä.

Eli kehään mennessä tavoitteet eivät olleet korkealla, etenkin kun Ego ego alkoi palailla normaaliksi ja sitä myötä myös häntä alkoi nousta jopa seisottaessa...
Ja kaupan päälle, kun kiltti tuomari sitten Egon mielestä yks kaks täysin yllättäen Egon mielipidettä kysymättä halusi tutkia takapäätä... Siitä se pelleily alkoi. Tuomari oli pitkin päivää huomauttanut handlereille pehmeästä esitystavasta ja niinhän minäkin yritin lähteä hieman kukkahattutätinä kehään. Ego vissiin tajus homman ja alku meni ihan vatuiks. Mutta kun handlerikin palasi takaisin kukkahattujen pilvilinnoista, ärähti hieman niin johan löytyi keskittynyt seisominen ja kiva ravi. Tuomari oli edelleenkin nono ja häntää saa heiluttaa selän päällä mutta muuten.
Tuomari totesikin arvostelun jälkeen, että ei koirassa muuta, mutta pelleily ja laihuus (hups...) nyt rokotti erittäin hyvään.
Egohan on tällä hetkellä juups hieman luuranko ja noi koivet... jos olisitte nähneet Egon ja ne kaksi muuta niin ymmärtäisitte, että arvostelussa oleva kohta "tällä hetkellä vielä kapea ja hieman ilmava..." on aika nätisti sanottu. Toki arvostelusta löytyi myös maininta löysistä ranteista, mutta muuten koira oli priimaa. Hännästä ei ollut mainintaa...

Että semmoista. Jos myöhässä olevaa kehää ei lasketa niin mie tykkäsin järjestelyistä ja paikasta ja kaikesta. Egokin kun käyttäytyi kehää lukuun ottamatta varsin mallikkaasti. Totesin kyllä, ettei näyttelyt ole edelleenkään se mun intohimo. Se arvostelu tulee jos tulee joskus tänne nettiin asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti