Sivun alhaalta löytyy kipale, joka tuo parhaat muistot Elviksestä mieleen. Kuulin kappaleen ensimmäisenä kerran jonain kauniina kesäiltana mökillä. Tuolloin olimme vain me kaksi, minä ja Elvis.
Ja sä oot enemmän
Ja sä oot todella kaunis
Minun oma enkeli
Jostain syystä laulun sanat osuivat ja uppoivat. Tuon jälkeen hetkittäin, kun katselin Elvistä, saattoi laulu alkaa soida päässäni. Nyt Elviksestä todellakin tuli minun oma enkeli.
Nyt kappaletta kuunnellessa minulle tulee tuo kaunis kesämuisto mieleen. Olimme molemmat vielä aivan lapsia, vähän sähliäkin, jotka painelivat menemään räkä poskella, kieli pitkänä, söpöt kiharat vilkkuen pitkin kallioita ja hiekkateitä. Ei ollut huolia eikä tietoa tulevasta, ei kipuja kummallakaan ei mitään pahaa. Oli vain me ja ihana nuoruus. Olimme kuolemattomia jopa kaikessa voittamattomia. Me olimme me.
Tuo on se kuva ja muisto, mitä minä haluan vaalia. Lämpöä, turvallisuutta ja tärkeyttä, jota Elvis loi ympärilleen.
Kiitos siis Elvis yhteisistä vuosista. Muistellessa Elvistä, vierii poskelleni vääjäämättä kyynel jos toinenkin, toki myös ikävästä, mutta ennen kaikkea onnesta. Olimme onnekkaita saadessamme elää ja vieläpä näinkin pitkään Elviksen kanssa. Kuten Elvikselle viimeiseksi sanoiksi kuiskasin "Me pysytään aina vierekkäin."
You-You alone will have stars as no one else has them... In one of the stars I shall be living. In one of them I shall be laughing. And so it will be as if all the stars will be laughing when you look at the sky at night..You, only you, will have stars that can laugh! And when your sorrow is comforted (time soothes all sorrows) you will be content that you have known me... You will always be my friend. You will want to laugh with me. And you will sometimes open your window, so, for that pleasure... It will be as if, in place of the stars, I had given you a great number of little bells that knew how to laugh”
-The Little Prince-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti