23.10.2013

Let's show them how to really party!

Tänään oli taas aika keskiviikkotreenien. Viime treenit olivat menneet Egon kanssa niiiiiiiin pipariksi kuin treenit vain voivat mennä, ettei odotukset olleet tälläkään kertaa kovin korkeat. Odotukset alkoivat nousta siinä vaiheessa kun tajusin, että koira oli rauhallinen, ei haukkumista, vinkumista, nuuskuttelua. Ei mitään. Vain tiukka tuijotus minuun, mitäs sitten.

Ja Egohan meni. Rata oli aika simppeli, vähän takaakiertoa tuolla, päällejuoksua tässä ja slaidausta siellä niin ja irtoamista vähän joka puolella. Ja Ego meni. Teki, juoksi ja viiletti. Vielä jokunen aika sitten koira paineistui aivan hirveästi jostain päällejuoksusta, joku minun edessä juokseminen (puhumattakaan, että se minun edessä juokseminen oli slaidausta ja välistä vetoa ja EGO TEKI kuin olisi aina toiminut niin) oli ehdoton nono puhumattakaan mistään muustakaan irtoamisesta... Kontakteillekin irtoaminen alkoi hahmottua pikku pojalle viimeistään vikalla radalla. Mie oon vähän hukassa tämmöisen otuksen kanssa, joka ei itse ihan omin nokkineen mene sinne kontaktille, vaan jää kattomaan, mihis se mamma jo juoksee. Siis mikä tuo tommonen käyttäytyminen on? Lähes 10 vuotta olen joutunut painimaan ongelman kanssa, miten saan spanielin ohjattua paikkaan x, ilman että se rynnistää suunnilleen näköeteisyydellä olevalle kontaktille. No kun olin pari kertaa muistanut käydä kuonosta kiinni pitäen näyttämässä, missä lankku menee ja siinä on lupa juosta tääääääysiä niin johan alkoi homma luistaa.

Lyhyesti: kunhan saan nettipankkitunnukseni ja olettaen, ettei kellekään käy muutamassa viikossa mitään, me vihdoin ja viimein starttaamme ihan oikeissa kisoissa. Seuramme järjestämissä kisoissa tarkemmin. Tällä kerralla vain hyppärille, jotta saadaan tuntumaa kisatunnelmaan. Tuosta raitaeläimestä kun en mene takuuseen, miten hirveää siitä on, kun setä tulee mittatikun kanssa hiplailemaan. Aloitetaan siis maltilla.

Tämän päivän treeneissä oli myös ihana kuulla ennen samoissa valmennuksissa käyneeltä henkilöltä lohduttavat sanat, kun selitin hälle, et välillä tuntuu, ettei me edistytä mihinkään.
Meni jotenkin tähän tyyliin "No jos sait koulutettua Paavostakin niin erilaisen spanielin, niin etköhän sinä pyrristäkin saa kelpo menijän treenaamalla ahkerasti." On vaan niin kiva kuulla, kuinka Paavon taitoja ja menoa arvostavat muutkin kuin vain minä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti